MYYRÄN PUUTARHABLOGI
Tämä blogi kertoo 28-vuotiaan naisen puutarhapyrkimyksistä, onnistumisista, katkerista väärinsattumuksista sekä kaikesta siltä väliltä. Innostukseen sisältyvät myös sisäkasvit.
Menossa ovat mukana aviopuoliso, yli-innokas koira sekä tarvittaessa (ja usein järjen äänenä) rakas äiskä.

Satunnaisesti päivityksiä tulee myös vuonna -29 rakennetun talon remonteista ja muista elämän käänteistä.

sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

Versotus Maximus

Siementen kylvöstä on nyt aikaa kolme viikkoa ja voin ylpeänä raportoida tuloksia.
Heti alkuun kuva versoista ensimmäisen viikon jälkeen:


Voin lämpimästi suositella kaikki Isoäidin Kasvit -nimistä yritystä, jolta olen itsekin siemenet tilannut. Toissavuotiset siemenet itivät loistavasti, kaikki vähintään 75% tuloksella. Luku ei hirveästi poikkea muutenkaan kasvattajien lupaamista tuloksista, joten vallan mainioksi voin saavutusta kutsua.

Alla kuva kasvien tämän hetkisestä tilanteesta, kolme viikkoa kylvön jälkeen:


Olen kääntänyt vadit nyt kahteen kertaan. Ensimmäisen kerran kahden viikon kohdalla ja toisen kerran tänään. Versojen pidentyessä niiden kasvamisesta suoraan on myös alettava kantamaan vastuuta. En silti suosittele kääntämistä kuin korkeintaan kerran viikossa, silloinkin vain, jos tarvetta on. Tänään käänsin ainoastaan kaksi vatia, joiden versot olivat selvästi toispuoleisia. Taasen voin muistuttaa kasvun energiatehokkuuden säilyttämisestä.

Kuten kuvasta näkyy, kurkku ja maurinmalva ovat selvästi päässeet jo sirkkalehti-vaiheeseen, eli siihen hetkeen, kun ensimmäiset "oikeat" lehdet ovat kasvaneet versojen keskeltä esiin. Tämä tarkoittaa sitä, että koulinnan hetki on käsillä. Annan kuitenkin kasvien pysyä paikoillaan vielä viikon ja muutan rehut uusiin asuntoihin vasta ensi viikonloppuna. Tähän väliin muistutan tukikeppien tärkeydestä niitä kaipaavien kasvien (kuten kurkku ja tomaatti) tuennassa alusta alkaen.

Haluaisin kuitenkin huomauttaa, että kaikkiin kasveihin tuo sirkkalehti-sääntö ei päde. Kuten esimerkiksi idänunikko, joka on kuvassa maurinmalvan vasemmalla puolella oleva pienin ja heiveröisin kasvi. Unikko on hyyyyyvin hentojuurinen ja palkitsee kärsivällisen kasvattajansa upealla kukinnolla. Paino sanalla kärsivällinen. Toki unikonkin voi koulia jo toisen lehtiparin ilmestyttyä, mutta minua on turha syyttää, jos hermot menevät piiperrykseen ja yksikään taimi ei selviä siirrosta. Don't say I didn't warn you...

Joten aion säästää sekä taimien hengen, että oman verenpaineeni nousulta, kun odottelen suosiolla ainakin neljä lehtiparia ennen siirtoa. Sama pätee muihin pikkuruisiin kavereihin.
Palaillaan (koulinta)astialle ensi viikolla!

Fiilistellen, Myyrä

P.S: Omat taimeni koulin jo huhtikuun alussa, sillä pystyn siirtämään ne kasvihuoneeseen hallaharson alle toukokuun alussa. Mikäli et omaa kasvihuonetta, kevätkylvö on hyvä aloittaa vasta huhtikuun vaihteessa. Ja hei, jos omaat kasvihuoneen, sekä sopivan liekinheittimen / pari koulusta tuttua bunsen-poltinta (ilman lämmittämiseksi), mikään ei estä kylvämästä siemeniä jo tammikuun alussa. Jos siis viherpeukalon kutina käy sietämättömäksi. ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti