Vuoden 2013 kiinnostavat

Olen jotenkin mystisesti onnistunut jo parin vuoden ajan osumaan ajan hermolle puutarhauutuuksien kanssa. 2012 suuri hitti oli kultasade, jota paljon kyseltiin joka suuntaan. Itse olin sen hankkinut vuotta aiemmin. Sama juttu tapahtui tänä vuonna istuttamani samettisumakin kanssa, jota loppusyksystä kovasti hehkutettiin erilaisissa puutarhajulkaisuissa. Viiniköynnösten kanssa olen sen sijaan ollut myöhässä, istutin ensimmäiseni vasta viime kesänä. =) Mutta ensi vuonna? Ensi vuoden suuri juttu on havut. Eritoten kääpiömuodot tai muuten erikoiset (väri, kasvutapa tms.), sanokaa Myyrän sanoneen. ;)

Kuvassa on nyt jo hieman nyykähtänyt jouluruusu (helleborus), jonka sain anopiltani joululahjaksi. Ihmetteli tuo kovasti, kun kapsahdin kaulaan innosta kiljuen, mutta ei ollutkaan kuullut siitä, miten tämän puskan voikin istuttaa keväällä kukkapenkkiin monivuotiseksi. Itse en ollut sitä vain aiemmin raaskinut ostaa kohtalaisen kovan hinnan vuoksi. Riemu oli siis ylimmillään. =) Mainittakoon vielä, että jouluruusu ei siis ole nyykähtänyt hoidon puutteesta, vaan sen vuoksi, kun joulun aikaan tietenkin oli täydessä kukinnassa, joka on nyt jo hiipunut. Uusia lehtiä kuitenkin kovasti pukkaa ja toivo elää. Myönnän auliisti, että jännittää, sillä perennat ja puuvartiset on enemmänkin mun juttuni. Huonekasveista en tiedä oikein mitään. Paitsi, että sellainen on hyvä, jolle riittää säännöllinen kastelu ja satunnainen lannoitus. =D Lisäksi löysin läheisestä puutarhamyymälästä ensi kesäksi omaa mieltäni kutkuttavia kokeiltavia siemenvalikoimasta.

Aivan, kuvassa on toki tuikitavallista köynnöskrassia sekä vain hieman erikoisen väristä tomaattia. Kokoelman helmenä onkin ihastuttava sinipallo-ohdake, jota äitini ei jostain syystä suostunut jakamaan, vaikka oli sen peräti jo viime kesänä istuttanut. ;D Ja kyllä, ylhäällä oikealla ON ihka ja oikea VESIMELONI!!! Sitä odotan erittäin innolla ensi kesänä. =)

Uusi vuosi, uudet kujeet

Taas se alkoi. Tuossa joulun korvalla, kun Isoäidin Siemenluettelo vuodelle 2012 kopsahti postiluukusta. Tällä kertaa tosin suoritin esimerkillistä mielenmalttia ja tarkastin omat siemenvarastoni, ja tulin siihen tulokseen, että tämä vuosi pärjätään ilman. Siemenvarastollani tarkoitan pientä, vajaan kenkälaatikon kokoista pahviboksia, jossa säilytän tällä hetkellä noin viittäkymmentä pussillista erilaisia siemeniä syötävistä vihanneksista aina perennoihin asti. Ja ahne kun olen, pitää sieltä sekamelskasta löytyä jokaiselle kuukaudelle jotakin tehtävää aina vuodenvaihteesta alkaen. Ensimmäisinä käsittelyyn pääsivät punainen aitoelämänlanka ja MUSTA salkoruusu, joka on ollut suosikkini jo monta vuotta. Onpa se innostunut siementämään ihan itsekin itseään. =) Salkoruusua ei normaalisti tarvitsee idättää tammikuusta alkaen, mutta (jälleen kerran se ahneus) jos haluaa sen ehtivän kukkia jo ensimmäisenä vuonna, kannattaa se tehdä. =) Samalla reissulla laitoin myös syysleimua, lyhtykoisoa ja mooseksenpalavaapensasta kylmäkäsittelyyn, jotta saan niistäkin ensi kesänä nauttia. En tosin sitten tiedä, onko pussittajalla tullut väärää settiä pakettiin, vai olenko vain ylimaallinen puutarhuri, sillä osa lyhtykoisoista alkoi itää jo sisällä, ennen hankeen heittoa. =D Alla fiilistelykuvia:

Vasemmalla, isossa dynossa siis kylmäkäsiteltävät ja oikealla "tavalliset" kaverit. =)

Ja kuten kuvasta näkee, nämä olisivat jo kipeästi koulinnan tarpeessa, mutta lupaan pyhästi tehdä sen tulevana viikonloppuna. ;)