Ensimmäisen kerran kuulin viitettä asiaan tässä kevään korvalla, maaliskuun lopulla.
"Aijuu...kohta on taas kämppä täynnä rehuja seuraavat kaksi kuukautta."
Mieheni näin sanoi, pientä sarkasmia oli havaittavissa.
Mutta paikkansahan se pitää.
Se, mikä alkaa viattomana kahden idätysalustan viemänä tilana pieneltä pöydältä, leviää pian viereiselle kukka-alustalle (josta ensin siirretään varsinaiset kukat muualle), siitä pöydän alapinnalle ja lopulta käyttöön otetaan myös nurkassa odottava piianjakkara.
Perintökeinutuolin käyttö kiellettiin...
Syy tähän on taimien ruukutus, koulinta tai karaiseminen, mitä nimikettä kukin haluaa ikinä käyttää.
Mutta voi sitä riemua ja ylpeyden määrää, kun kasvit valtaavat alaa ja menestyvät! *huokaus*
Seuraavassa pieni kuvakavalkadi taimista.
Pikkukuvissa järjestyksessä kurkku, tomaatti, kelloköynnös sekä maurinmalva.
Pursuten ylpeyttä, Myyrä
ähää täällä vedetään jo hernettä nenään kun toinen istuttaa toisen siemeniä....
VastaaPoistaMun tomaatit tuskin kerkee kun vasta sain siemenet multaan. Vielä olis kesäkurpitsa ja maissi multaa vailla mut kun se loppu!
Ja tänään sain tilattua traktorin myllään mun kasvimaan paikan, ei se ilmasta ole mutta tuleepa valmiiks ennen kun taimet saa ulos...paitsi että pitääköhän mun ostaa valmiit mansikat,noi mun istutamat tuskin kerkiää tai sit ne ei vaan anna mitään vielä tänä vuonna...